Piti lätkäistä kuvakollaasi äitini nuoruusvuosien permiksistä, poikkiksista ja piirroksista sekä kirjoittaa joku näppärä lausuma äideistä parhaimmalle. Mutta koska äitini on saanut tyttäristä laiskimman ja kiittämättömimmän, se nyt jäi.
Kiitos kun ompelit verhoni ja koitit puhua minua ympäri, jotta lähtisin reilaamaan. Kiitos kun kestät kitinääni, vaikka olen vauvaksi jo aika vanha.
Ja ensi viikolla katsomme Kotikatumaratonin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti