Villiinnyin talvisesta sääilmiöstä kuin mokoma lapsi, mutta en kuitenkaan jaksanut tehdä lumihevosta, rynnätä pulkkamäkeen tai lumienkelöidä tienvarsia. Kusetin koiran ja siirryin sisätiloihin haaveilemaan romanttisista rekiajeluista vaikkapa Avaskärissä.
Hamsteerasin jälleen ruotsin kursseja parantaakseni mahdollisuuksia ruotsalaiseen mieheen (skoonelaiset ja himonuuskaajat älkööt vaivautuko). Suomi ahdistaa tosin vasta pääaineena, joten mikään tulipalokiire ei ole, Johan. Mutta tulethan pian tai edes joskus kuitenkin, joohan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti