Miten olen taas onnistunut lukemaan kakkaa!
Nyt ei puhuta Knausgårdista. Taisteluni-sarja vei mennessään niin, että kun joku pönttöpää olikin lainannut sekä suomen- että ruotsinkielisen kolmososan nenäni edestä, harkitsin lukemista alkuperäiskielellä på norsk. En sitten viitsinyt, mutta olisi varmasti pitänyt, sillä saisin todennäköisesti enemmän irti vaikka puolankielisestä kirjasta kuin Paulo Coelhosta.
Siinä missä Knausgård on ylistetty ja täysin syystä, Coelho joutaisi alas jalustaltaan - ja vikkelään. Alkemisti oli tuskallisen huono, Veronika päättää kuolla oli niin huono, että suututtaa. Sen ajan, minkä koulukirjoilta ja internetiltä liikenee lukemiseen haluaisi käyttää hyviin romaaneihin, en tällaiseen sontaan. Olisihan se pitänyt arvata, että jos kannessa lukee "Fantastisin kirja, jonka olen koskaan lukenut" on kirja todennäköisesti fantastisen surkea.
Aihe on herkullinen: nuori nainen, jolla on päällisin puolin kaikki hyvin, päättää tappaa itsensä, epäonnistuu ja herää mielisairaalasta, mutta saakin kuulla, että tulee joka tapauksessa kuolemaan viikon sisällä. Ja kuinkas sitten kävikään. No, seuraa typerä ja ennalta arvattava sepustus, joka niin alleviivaavasti kehottaa Anttilan seinätarrojen filosofian noudattamiseen, että melkein tekee mieli hypätä ikkunasta. Carpe Diem ja Follow your Dreams.
Kirjailija itsekin on kokenut muutaman mielisairaalajakson, mutta kirjan kohtaukset eivät todennäköisestä omakohtaisuudestaan huolimatta kosketa. Anttilafilosofia kietoutuu vielä henkimaailman hommiin, niin avot. Hulluudesta kirja opetti minulle sen, että ei se ole hullu, joka kakkaa kirjoittaa, vaan se, joka lukee.
lauantai 30. marraskuuta 2013
tiistai 26. marraskuuta 2013
Näin meillä I
Sveriges Radio - älyttömintä svedupelleilyä pitkään aikaan.
Ohjelmien Carpe Fucking Diem ja Humorhimlen surkean hjuumorin nyt vielä käsittää, mutta nyt Ruotsin yleisradioyhtiön radiokanavan iltapäiväohjelma keskittyy kiveksiin. Pallispesiaaliin kuuluu kivestietouden lisäksi se, että kuuntelijat saavat lähettää netisivuille kuvia perhekalleuksistaan:
Ohjelmien Carpe Fucking Diem ja Humorhimlen surkean hjuumorin nyt vielä käsittää, mutta nyt Ruotsin yleisradioyhtiön radiokanavan iltapäiväohjelma keskittyy kiveksiin. Pallispesiaaliin kuuluu kivestietouden lisäksi se, että kuuntelijat saavat lähettää netisivuille kuvia perhekalleuksistaan:
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Ei niin paskaa, etteikö jotakin hyvää
Boråsin kaupunginkirjasto on melkoinen helmi - ja melkoinen suomalaisinvaasion kohde. Kyllä, arvon herrat, ymmärsin kuiskeenne, jota kävitte "Thaimaan näteistä maisemista" Kainuun Sanomienne takana.
Pervojen suomalaissetien lisäksi kirjastosta löytyy muutama hyllymetri suomalaista ja suomeksi käännettyä kaunokirjallisuutta. Ja mitä kirjallisuuttaa! Siellä makasivat hyllyssä niin Knausgårdin Taisteluni-sarjan tähän asti ilmestyneet osat, Tervon uutuus ja pääkaupunkisuedulla vaatimattomat 1309 varausta kontollaan pitävä Pauliina Rauhalan Taivaslaulukin, ei vain Laila Hietamiestä ja sotamuisteloita, kuten kuvittelin .Meinasin piruuttani lainata tämän Rauhalan kohkauskirjan, mutta koska tekstin tyyli osoittautui ensi lehdiltä alkaen varsin yököttäväksi imetyskuvauksessa vilahdellessa sellaiset sana- ja mielikuvaoksetukset kuin kuuhunaja ja ravitseva koivumahlani, hyllyyn jäi.
Frödingen kladdkaka yksinäisen ja ystävättömän pakkauksessa on myös aika jees.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Allt går åt helvete, Ruotsi on paskamaa ja mä en ala mitään enää ikinä
Follow your dreams ja joudu joka päivä lohduttamaan itseäsi sillä, että olet sentään omaa tyhmyyttäsi vain ruotsalaisessa kyläpahasessa, et indonesialaisessa vankilassa.
Follow your dreams ja vietä suuren seikkailusi jännittävin viikonloppu sukulaistädin luona huovuttaen ja itke juna-asemalla kuin päiväkodin portin taakse jätetty pikkulapsi kun kylässä käynyt äitisi lähtee takaisin kotiin.
Kotiin mäkin haluan. Helsinki, tule hakemaan.