maanantai 23. tammikuuta 2012

Harmi ja mielipaha, jotka verbaalinen laiskuus minussa herättävät

Kielipoliisi inisee

 Se tunne kun -rakennetta näkee facebookseinällään ja netissä muutenkin parhaimmillaan viidesti päivässä. Mikä tunne se on? Mitä tuo tunne tekee? On hyvin vaikea osoittaa empatiaa tai myötäiloa tietämättä itkettääkö vai naurattaako kyseistä ihmistä se, että koiranpentu on syönyt postin ja vääntänyt sitten Lauri Tähkän muotoisen kakan eteisen matolle. Suomen kieli on hyvin täynnä erilaisia tunnetiloja kuvaavia substantiiveja, joilla korvata informaatioarvoltaan olemattoman sanan "tunne"  Muutamana esimerkkinä: vitutus, ärtymys, autuas ilo, raivo, kismitys, hilpeys, onni, ratkiriemukkuus tai oma henkilökohtainen suosikkini: katkeransuloinen epätoivo.

Kokeilkaapas!

Ps. Myös "Ei menny niin kuin Strömsössä" alkaa olla jo aika lailla edellistä sesonkia.

5 kommenttia:

  1. Tämän voisi tuoda myös pikkunitiäisten ynnä muiden taliaivoisten kansalaisten tietoisuuteen, lähetä Helsingin Sanomille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ainoa ongelma taitaa olla siinä, että ne "pikkunitiäiset", (kaunis sana <3)joiden kielenkäytön köyhyytä tässä surkuttelen, tuskin lukevat Helsingin Sanomia :P

      Poista
  2. That's why "ynnä muut". Äidinkieltä opettavat voivat heittää sen luokassa piirtoheittimen päälle. Toki lehtilistaa voi jatkaa julkisemmalle tasolle: Demi, Ilta-sanomat, Iltalehti, Cosmopolitan, Jallu etc. Mitä se nykynuoriso lukeekaan?

    VastaaPoista
  3. Entä miten olisi Ylen Se tunne kun -ilta? :D

    VastaaPoista