Kaksin verroin yksin peloissan hän syttytteli yöllä lamppujaan ja ryömi peiton alle vinkumaan

Kuka lohduttaisi minua?

Langennut fennisti

Suomi-kulta. Meillä on viime aikoina mennyt vähän huonosti. Vanha klisee, mutta totta: syy ei ole sinussa vaan minussa. Olen ollut laiska ylläpitämään kerran niin kukoistavaa rakkauttamme. Vannoin, että tahdon oppia tuntemaan sinut niin läpikotaisin kuin elinvoimaisen ja alati muuttuvan kielen vain voi oppia tuntemaan, mutta nyt en olekaan enää niin kiinnostunut. Kauniin kuoresi alta paljastui nimittäin aikalailla kaikkea monimutkaista, johon en jaksa paneutua. Ei minua kiinnosta sääverbiesi valenssivaihtelut tai morfologiset hifistelyt kuten astevaihtelu ja sen toteutumissäännöt. Aloit silmissäni muistuttaa aivan liikaa matematiikkaa, joka ei ole koskaan ollut ystäväni. Derivaatio, glottaalisaatio ja fokusoiva lohkorakenne!

Olen käynyt vieraissa. Myönnän, että olen aika ihastunut ruotsin kieleen. Viron kanssa minulla sen sijaan ei ole mitään meneillään: en ole koskaan tuntenut vetoa junttimaisiin ja kummallisiin sukulaisiisi. Toivoisin kuitenkin, että voisin saada takaisin sen mitä meillä oli. Rakastan ilmenemismuotojasi ja sitä kuinka uhkut elinvoimaa, vaikka isommat käyvät päälle. Odotan malttamattomana, koska suomen kielen lautakunta viimein "sallii" muodon "alkaa tekemään" jotta saisin alkaa käyttää sitä!

Pillkusääntösikin ovat jotain oudolla tavalla pantavia.

Pus

Keksimonsterimuffinssit

Jos jostain saan olla ylpeä...

Joskus olisi kiva olla..

Samantha Jones. Ihana, vahva, fabulous, rohkea ja röyhkeä. Nainen, jonka ylitse kukaan ei kävele ja jota muiden mielipiteet eivät hetkauta. Miestennainen, jota eivät miehet vie eivätkä vedätä. Nainen, joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä nolostumatta ja punastumatta. Kova ja silti sisimmältään puhtainta kultaa.

"I will not be judged by you or society. I will wear whatever and blow whomever I want as long as I can breathe and kneel!" 

"Carrie: Don't you wanna judge me, just a little bit?
Samantha: Not my style"

Bellatrix Lestrange. Hurmaava hullu, pelottava ja kammottava, sadistinen mielipuoli, mutta ainakin sataprosenttisesti oman juttunsa takana.

"Avada Kedavra! Oh, just a fox, I thought perhaps an Auror..."

Tai...

Pikku Myy "Tuo kalastaja on höperö, hänellä on meriheinää päässä.", Nefernefernefer, Ulla Taalasmaa "Minä olen Ulla Taalasmaa enkä mikään kynnysmatto!" , Elisabeth Turhapuro, Effy Stonem "Nobody breaks my heart."

Mihin sä sitä toista airoa tarvitset?

När man äntligen har träffat rätt och allting känns rätt så blir det omöjligt på nåt sätt

Miksei Ben&Jerrysin Bohemian Rasberryä myydä enää missään? Kesti kauan ennen kun pääsin maistamaan ja saman tien purkki katosi kaupoista! Ja miksei tästä minun lempiangstinyyhkybiisistäni (Hets: Du är också dum)  ole YouTubessa kokonaista versiota?

No ainakin Markus on joskus nuorena ollut hyvännäköinen...

Mitä olen oppinut

Päätin tehdä listan asioista, joita olen pienessä elämässäni oppinut. Innoittimena toimi tämä Muumipapan vastaava lista, joka löytyy Tove Janssonin vuonna 1963 julkaistusta romaanista Muumipapan urotyöt.

"1. Täytyy pitää huolta siitä, että muumilapset syntyvät astrologisesti oikeana ajankohtana, ja järjestää heille romanttinen maailmaantulo.
2. Kukaan ei halua kuulla puhuttavan hemuleista silloin kun on kiire.
3. Koskaan ei tiedä mitä ilmapuntareita voi tarttua verkkoon.
4. Älä koskaan maalaa kahvipurkkia vain siksi, että maalia on jäänyt jäljelle.
5. Eivät kaikki suuret eläimet ole vaarallisia.
6. Eivät kaikki pienet eläimet pelkää.
7. Yritä olla pelastamatta ketään pimeässä."

Oma listani kuuluu seuraavasti:

1. Inssiä ei kannata ajaa Kalliossa.
2. Joskus on sallittua ja kaikille parempi, jos jättää vastaamatta tädin puhelinsoittoon.
3. Yliopistoruokalan mehu on tiivistettä.
4. Koskaan ei todellakaan tiedä mitä ilmapuntareita voi tarttua verkkoon.
5. Ilmaisen viinan bileet: ei hyvä.
6. Pahempaa kuin jonkin asian menettäminen on se, ettei sitä olisi koskaan ollutkaan.
7. Kylmä riisipuuro maistuu hyvälle siirapin kanssa.

Jololololii....

Tänään on vähän tällainen olo:

Mielipiteitä!

Minua ärsyttää ja ottaa päähän. Olen tuohtunut, koska minulla ei ole mielipiteitä. Vakiovastaukseni ovat "emmä tiedä" ja "ihan sama" kysyttiinpä sitten mitä tahtoisin tehdä viikonloppuna tai mikä on kantani euroalueen velkakriisiin.

Totta kai kannatan sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, eläinten oikeuksia sekä uskonnonvapautta. Lisäksi vastustan rasismia ja leggingsien käyttämistä housuina, mutta monenko asian vuoksi olisin valmis nousemaan barrikadeille? Tahtoisin olla yksi niistä, jotka ovat valmiita seisomaan, pomppimaan ja huutamaan mielipiteidensä takana. Yksi niistä, joilla on sydämenasioita, joiden puolesta taistella tai edes vaahdota hiukan.  

Tulen kyllä surulliseksi kun luen tehotuotantotiloista tai vanhusten yksinäisyydestä, mutta silti syön lihaa enkä muista koska viimeksi moikkasin naapurin mummoa. Joskus saatan lausahtaa eriävän mielipiteen, mutta ryhmäpaine tai vasta-argumentti hiljentävät minut hetkessä. Välillä aktivistit ärsyttävät. Miten te jaksatte? Lopettakaa jo se mouhkaaminen! Ei mikään muutu kuitenkaan.

Olen säälittävä ihminen. Massan mukana vyöryjä, joka ei tee mitään eikä ota kantaa edes ruisleivästä.

Olen sitä mieltä, että minun olisi tehtävä jotakin.

Meikkineuvo:

Kielikurssi: persia (farsi)

Rooye zamin nashash = älä pissaa lattialle
Amat divoonas = tätisi on hullu
Jigar tala = minun kultani
Ghomboleto gaaz migiraam = puren pyllyäsi (futuuri)
Gomsho = painu helvettiin
Soot nazan = älä vihellä
Koon goshaad = laiska paska
Asheghetam = olen rakastunut sinuun
Be man cheh = ei kiinnosta

Tyylineuvo

Makkarankuorifarkut + äidin paita = taattu tyyli

     

Mina nya tuttar! - eli kielipoliittinen kannanotto

Mitä kielitaitooni tulee, olen Markus Krunegårdin musiikille paljosta velkaa. Ilman levyjä Markusevangeliet, Lev som en gris dö som en hund  ja Prinsen av Peking tietoni ruotsin kielen sanajärjestyksestä olisivat paljon huterammalla pohjalla. Samaten olen velkaa eräälle ruotsalaiselle blogille, jonka ansiosta tunnen nyt sellaisia, koulukirjoissa harvemmin esiintyviä, sanoja kuin silikonbomber ja löshårångest.

Toinen vieras kieleni, englanti, on aina ollut minusta pahimillan piinaavaa pakkopullaa ja parhaimillaan vain vaikeaa. Traumatisoiduin 6-vuotiaana päiväkodin enkkukerhossa ja siksi en vielä tänäkään päivänä osaa muodostaa kunnolla toista konditionaalia tai lausua sanaa zoo, niin että kuulija voisi olla täysin varma, etten tarkoita juutalaista. Nyt kuitenkin pitkän viileän kauden jälkeen olen lämpenemässä myös englannin kielelle. Kiitosta asennevammani parantumisesta eivät saa kielenopettajat tai koululaitos, vaan internet. Iman englannin kielen taitoa jää paitsi niin monesta hyvästä läpästä, että mielummin pänttään päähäni epäsäännölliset verbit kuin missaan jotain näin nerokasta:

Do you want to hear a joke about my pencil? -never mind, it's pointless
Do you want to hear a joke about my penis? - never mind, it's too long
Do you want to hear a joke about my pussy? - never mind, you won't get it

    
Kielet ovat kivoimillaan koululuokkien ulkopuolella. Jos viinanhakureissujen helpottamista ei lasketa, en ole vielä löytänyt mitään hyvää syytä oppia uusinta tuttavuuttani viroa. Virollehan voi nauraa hyväntahtoisesti, vaikkei sitä osaisi sanaakaan.

Monta ihmeellistä asiaa

Neljänkymmenen minuutin bussimatkalla kun kuulokkeet ovat rikki, tulee joskus ajatelleeksi. Esimerkiksi sitä, miten paljon maailmassa on Hai-saappaita, joita laskin bussin ikkunasta yheensä kaksitoista paria.

Paitsi saappaita maailmassa näyttää olevan paljon myös Iphoneja, olkalaukkuja, mainoskylttejä, nutturoita, tarjouksia, rekisterikilpiä, lehmuksia, legginsejä, porttikongeja ja suojateitä. Ja asioita, joita en yleensä näe bussin ikkunasta on vielä enemmän. On kissanhiekkalaatikoita, kalapuikkoja, paperisilppureita, mandariineja, leivinuuneja, sammakoita, sotia ja rakkautta. On uskontoja, valtioita, junalippuja, käyttöjärjestelmiä, hilpeyttä, saippua- ja hiustenhoitosarjoja, sairauksia, kynnysmattoja, huonoja päiviä, hiuspinnejä ja listoja, joita voisi jatkaa loputtomiin.

Eri paikoissa on eri asioita. Vessassa on kaakeleita, puistoissa on penkkejä ja puluja. Silti ei ole täysin mahdotonta, että vessassa olisi joskus pulu tai Lähi-Idässä rauha. Toisilla on rahaa, toisilla aikaa, ja joillakin ei ole koskaan ollut kumpaakaan. Jossain tullaan toimeen ilman juoksevaa vettä, jossain ei tulla toimeen ilman huippunopeaa laajakaistaa. Joku on joskus keksinyt vedenkeittimen, ikuisuus on kai ollut aina.

Maailma on täynnä asioita. Poikaystävät, omenahillot ja aivastukset kohtaavat. Samoin bussit, päätepysäkit ja liian ajattelemisen aiheuttamat päänsäryt.

Alku

En ole jauhopeukalo, käsityöihminen, koiraharrastaja tai inttileski. Minulle ei ole suurta projektia, kiinnostavaa harrastusta, järjestelmäkameraa tai syömishäiriötä. Näillä elämäntavoilla ei kummoista lifestyle-blogia pidetä eikä liioin muotiblogia tällä vaatekaapilla. Html-koodista ymmärrän yhtä paljon kuin kilpikonna kertotaulusta, ja mielipiteeni ovat mitä sattuu.

Silti blogini on fantastinen.

Olen moninainen

avoimesti umpihullu,

aliravituksi ylipainoinen, 

jälkeenjäänyt edelläkävijä.

Sisäinen lapseni on ulospäin suuntautunut

Olen holtiton, ajokortiton,

savuton ja uusavuton

Ostan maalaisleipää Citymarketeista,

etsin minishortseja mega-aleista,

syön pikaruokaa hidastuskaistoilla.

Olen aurinkokuivattu,

lisäaineeton

ja vailla viimeistä käyttöpäivää.

En näe metsää puilta,

saan mitä tilaan.

Määränpääni hipoo pilviä.