Pakanaksi osaan ulkoa aika liudan virsiä ja hengelisiä jollotuksia. Kiitos tästä kuuluu ala-asteella uskonnonopakotuksestani vastanneelle opettajalle, jonka tunnilla todellakin jollotettiin. Mummoni kouluvuosien metodeilla kuria pitänyt ukko läiski joka tunnin aluksi karttakepillä pulpettiin jylisten: "EVAN-KELIS LUTERI-LAINEN!" minkä me pikkupiltit sitten kuorossa toistimme.
Muita opetusmenetelmähelmiä olivat raamattupistarit, joissa jokainen sai vuorotellen seisten vastata johonkin jeesusaiheiseen kysymykseen. Istua sai vasta, kun meni oikein. Sen verran kurissa ja herran nuhteessa tunnilla oltiin, että vieläkin osaan vaikka unissani Jaakobin poikien nimet ja heistä kertovan veisun. Ruubensimeonleevijuuda...
Kaverini kanssa Jesseä ja muita kovempi sana oli kutenkin Potterin Harry, niinpä moni ussanmaikan lempilaulu tuli uudelleensanoitettua Tylypahkan maille sopivaksi.
Läpi lukkojenkin lordi Voldemort tulla voi toi minulle ensimmäisen jumalanpilkkasyytteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti